Lasten terveys ja kouluunmeno koronapandemian aikana

Julkaistu 30.4.2020 klo 13.39

 

Lasten lähikoulunkäyntiin palataan torstaina 14.5. Lapin keskussairaalan lastensairauksien ylilääkäri Pekka Valmarin mukaan poikkeuksen muodostaa pieni joukko lapsia, joilla on harvinaisia sairauksia, jonka vuoksi kouluun menemistä ei nyt suositella. THL ja yliopistosairaaloiden lastenklinikat ovat yhdessä määritelleet ne lasten riskisairaudet, joissa altistuminen infektioille olisi merkittävä haitta.

THL:n ja yliopistosairaaloiden Lasten riskiryhmäluettelo koronanepidemian ajaksi                  

Lapset ovat hämmästyttävän hyvin turvassa koronataudilta. THL ja yliopistosairaaloiden lastenklinikat yhdessä ovat määritelleet ne lasten riskisairaudet, joissa altistuminen infektioille olisi merkittävä haitta. Perheiden tiedossa asia on yleensä ollut jo ennen koronapandemiaa.

Vaikean koronavirustaudin riski ei ole lisääntynyt terveillä lapsilla. Lähes kaikki pitkäaikaissairaat lapsetkin (esimerkiksi astmaatikot, diabeetikot tai sydänsairauden omaavat lapset) ovat yleensä riskiryhmien ulkopuolella.  Sairastumisriski ei vaikuta huomattavasti kohonneelta niilläkään, joilla on vaikeahko perussairaus tai jotka tarvitsevat puolustuskykyä lamaavaa eli immunosuppressiivista lääkitystä, mutta vahvempia lääkityksiä esimerkiksi syövän tai elinsiirron vuoksi tarvitsevat kuuluvat riskiryhmään. Lääkityksiä ei pidä lopettaa omatoimisesti – siitä seuraava riski olisi suurempi kuin jatkamisen riski. Hoitovastuu näitä hoitoja saavien merkittävistä infektiosta on omassa erikoissairaanhoidon yksikössä.

Kansallisesti määritellyt riskiryhmät, joissa lapsen tai nuoren kotiinjäämistä suositellaan:

Keuhkosairaudet
- Harvinaiset vaikea-asteiset keuhkosairaudet kuten kystinen fibroosi
- Hengitystukilaitteita tai lisähappihoitoa vaativat lasten keuhko- ja lihassairaudet
- Keuhkosairaus, johon liittyy kohonnut keuhkoverenkierron vastus (pulmonaalihypertensio)
- Voimakkaasti alentunut keuhkojen limanpoistokyky (vaikea-asteiset bronkiektasiat, vaikea-asteinen keuhkoputkien värekarvojen toimintahäiriö) tai poikkeuksellisen vaikea-asteinen astma

Sydänsairaudet
- Vaikea sydämen vajaatoiminta
- Keuhkoverenpainetauti
- Lapset, joiden keuhkoverenkierto on asennetun shuntin varassa (BT-shuntti, RV-PA shuntti)
- Leikkaamaton syanoottinen Fallotin tetralogia (TOF)

Immunosuppressoidut ja muut potilaat
- solusalpaajahoitoa tai muuta voimakasta immunosuppressiivista hoitoa saavat lapset (syöpähoidot, elinsiirron saaneet lapset, tietyt reuma- ja gastroenterologiset potilaat)
- harvinaiset aineenvaihduntasairaudet

Lastenneurologiset potilaat
- Neurologisesti sairaat lapset, jolla on ventilaatiotuki / lisähappihoito
- Kaikki SMA 1 ja 2 lapset ja hengitysvajeen sekä infektioherkkyyden osalta näihin rinnastettavat harvinaiset neurologiset sairaudet (esim. Bethlem myopatia)
- Terveydenhuollon ammattilaisen harkinnan mukaan lapsen krooninen neurologinen sairaus silloin, kun potilas saa vastustuskykyä heikentävää hoitoa (esim. kortisonilääkitys Duchenne-potilailla, immunologinen lääkitys MS-potilailla, kortisoni tai ACTH-lääkitys epilepsiapotilailla) tai hän on neurologisen sairautensa tai vammansa vuoksi yksilöllisesti arvioiden suurentuneessa infektioriskissä (esim. tetraplegia, tietyt neurometaboliset aineenvaihduntataudit).

Ohjeiden taustaa ja perusteita
Suomi on nyt valinnut ”hybridistrategian” koronapandemian jatkovaiheiden hallintaan. Rajoituksia puretaan niin hallitusti ja turvallisesti kuin voidaan. Siihen on oikeastaan pakko siirtyä. Muuten tiukka eristys, konkurssit ja massatyöttömyys pahenisivat jatkuvasti seuraavat 1,5-2 vuotta – kunnes saataisiin tarpeeksi kelvollisia rokotteita massakäyttöön. Koko valtionkin selviäminen kovien rajoitusten jatkamisesta niin pitkään olisi hyvin epävarmaa.

Lapset ovat hämmästyttävän hyvin turvassa koronataudilta. Vakavat sairastumiset ovat hyvin harvinaisia. Riskiryhmälapsia on kaikissa epidemiamaissa, mutta he puuttuvat vakavasti sairastuneiden listoilta jokseenkin täysin. Heille korona näyttää olevan pienempi riski kuin influenssa tai RS-virus. Ruotsissa epidemia on pitkällä, muttei vie lapsia sairaalahoitoon. He eivät viime tietojen mukaan edes tartuta sairautta kovin tehokkaasti.

Pandemiassa meillä ei ole mahdollisuutta valita hyvän ja pahan välillä kuten haluaisimme, vaan pienemmän ja suuremman riskin välillä. Lasten koulunkäynnin aloittaminen kuuluu lievimmän riskin vaihtoehtoihin. Kun jostain on pakko aloittaa, tämä on ehkä parhaita tapoja.

Kaikkein vakavimmin sairaat lapset voivat hallituksen mukaan jäädä pois koulusta lääkärintodistuksella. Niin he tekivät jo ennen epidemiaakin. Tässä suhteessa tilanne ei juuri muutu. Syöpäsairaat, elinsiirron saaneet ja vaikeita lihastauteja sairastavat lapset kuuluvat tällaiseen riskiryhmään. Krooniset sairaudet kuten astma, diabetes, reuma ja muut vastaavat eivät ole koronataudin kannalta riskiryhmäsairauksia.


Lisätietoja

Pekka Valmari
lastensairaudet, ylilääkäri
Lapin sairaanhoitopiiri / Lapin keskussairaala
p. 040 164 9315