Vauva


Vauvan syntyminen

Vauva on syntynyt ! Hetki on ainutlaatuinen sekä vauvan, että vanhempien elämässä. Vauva syntyy pehmeästä ja hämärästä. Siksi ensimmäiset kokemukset on hyvä olla lempeät: hellät otteet, hiljainen puhe ja hämärä valaistus auttavat vauvaa hyvään ja turvallisen tuntuiseen alkuun.

Äitikin tarvitsee hiljaisuutta toipuakseen, siihen paras lääke on vauva äidin rinnalla. Silloin toipumiselle tärkeä hormonituotanto pääsee käynnistymään. Vauvan syntymän jälkeen napanuora katkaistaan, isä tai tukihenkilö voi halutessaan osallistua siihen kätilön avustamana.

Vauvan ja äidin ihokontakti syntymän jälkeen käynnistää maidonerityksen äidillä ja imemisrefleksin vauvalla. Ihokontakti auttaa vauvaa sopeutumaan kohdunulkoiseen elämään. Se auttaa vauvaa ylläpitämään kehon lämpötilaa, rauhoittaa vauvan verenkiertoa ja tehostaa hengitystä, jolloin vauvan hapetus paranee.

Riittävän pitkän ihokontaktin aikana vauva hakeutuu itse imemään rintaa, jolloin oikea imemisote syntyy luonnostaan. Ihokontaktin aikana vauvaa on hyvä kosketella ja tarkkailla riittävässä valaistuksessa. Ihokontaktia voi aika ajoin jatkaa useiden viikkojen ajan. Sillä on merkittävä vaikutus vauvan onnellisuuden ja turvallisuuden tunteeseen. Sopivan ajan kuluttua vauva punnitaan ja mitataan.

Ensi-imetyksen oikea hetki on noin 30–60 minuutin iässä. Vauva ilmaisee halun imeä lipomalla ja nuolemalla huuliaan sekä näyttämällä kieltä. Vauva asetetaan lähelle rintaa niin, että vauvan nenä on nännin kohdalla. Hänen annetaan itse hamuta ja liikkua rintaa kohden.

Vauvan ollessa aktiivinen voit rauhassa antaa hänen valmistua imemään. Aktiivinen auttaminen voi sammuttaa vauvan luontaisen hamuilun ja aiheuttaa liian kapean imemisotteen. Vauvan hamuilu valmistaa sekä vauvan, että äidin imetykseen.

Synnytyksen jälkeen äidiltä tulee rinnoista ensimaitoa eli kolostrumia. Siinä on ainutlaatuinen ja juuri omalle vauvalle sopiva koostumus. Jo 5 ml riittää vauvalle. Kun vauva on tarttunut hyvin rintaan, ensi-imetys voi kestää niin kauan kuin vauva haluaa.