Kymppi-blogi

Kymppi_logo

Inhimillisesti tehokas johtaminen-hankkeessa on käytössä oma blogi. Blogin nimi on "KYMPPI”, joka on vanha, historiallinen synonyymi sanalle esimies. Jo ennen muinoin savotoilla johti toimintaa ”Kymppi”, joka oli metsätyömiesten ja erilaisten työporukoiden pomo. KYMPPIin kirjoittavat sairaanhoitopiirin omat ”kympit”.

-----------------------

10.10.2018  Hyvä esimiestyö

Syyskuun lopulla sain sähköpostiini kyselyn kirjoittaa kymppi- blogiin, sivuutin kysymyksen, kunnes se viime viikolla tuli eteeni uudelleen. Lupasin yrittää,  synnytystuskista huolimatta.

Viime kevään vaalit pani kalenterini hieman uuteen järjestykseen; työskentely kaupunginvaltuustossa, vapaa-ajanlautakunnassa, valtuustoryhmän varapuheenjohtajuus, kolpeneen valtuusto ja sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajuus! Huh, mihin minä olin taas pääni pistänyt? Ajattelin, että kukaan ei ole seppä syntyessään, joten minullakin oli edessäni “Ollin oppivuodet”. Olen nyt 56-vuotias, joten hullu heittäytyminen uusiin asioihin lienee tullut 50-villityksen mukana.

Olen valmistunut vanhankansan apuhoitajaksi 1986 ja pääasiassa olen työskennellyt keskussairaalan eri osastoilla aina vuoteen 1998 asti. Kesällä 1998 olin pyöräonnettomuudessa ja  siinä rytäkässä selkärankani murtui. Jouduin jättämään apuhoitajan työt ja kouluttauduin sairaanhoitajaksi ja terveydebhoitajaksi. Valmistuin 2004 ja siitä alkaen olen työskennellyt kotihoidossa, ensin vanhassa maalaiskunnassa ja sitten uudessa Rovaniemen kaupungissa.  Tällä hetkellä olen Ounas-Saaren kotihoidossa palveluvastaavan varahenkilönä. Työtehtäviini kuuluu myös esimiestyötä. Työni ohessa olen saanut suorittaa johtamisen erikoistumisammattitutkinnon (JET).

Perheeseeni kuuluu 4 lasta, puoliso ja koira. Kolme vanhinta lastani ovat jo pesästä lentäneet, nuorin poikammekin lähtee armeijan harmaisiin tammikuussa 2019. Alkaa uuden opettelu; yhteiselo kahdestaan puolison ja koiran kanssa.  Onneksi on jokunen luottamustoimi, ei tule aika pitkäksi. Harrastuksiini on kuulunut myös liki kahdenkymmenen vuoden ajan järjestötyö, viimeiset 11 vuotta olen toiminut Siepakat ry:n puheenjohtajana ja talkoovastaavana.

Kun on kyseessä “kymppi-blogi”, täytynee pohdiskella asioita myös esimiestyön näkökulmasta.

Työelämässä vaatimukset kasvavat ja tehtävät monipuolistuvat. Tämä on suuri haaste esimiesten johtamisvalmiuksille. Hyviä esimiestaitoja tarvitaan muun muassa tehtävien organisoinnissa, kehityskeskustelujen käymisessä, työsuoritusten arvioinnissa ja riittävän varhaisessa ongelmatilanteisiin puuttumisessa. Esimies ei enää voi eikä hänen ole tarpeen hallita kaikkia työyhteisössä hoidettavia tehtäviä. Esimiestössä painopiste on siirtynyt yksittäisten työsuoritusten valvonnasta toiminnan sujuvuuden varmistamiseen niin, että toiminnalle asetetut tavoitteet toteutuvat.

Esimiestehtävissä yhdistyvät ulko- ja sisäministerin toimenkuvat. Hänen tulee välittää tietoa omaan yhteisöönsä sen ulkopuolelta ja vastaavasti viestiä oman ryhmän toiminnasta ja tarpeista muualle organisaatiossa.  Saamansa tiedon pohjalta hän sitten huolehtii siitä, että toiminta sujuu suunnitelmien mukaan ja kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla.

Johtamisen oikeudenmukaisuus on todettu keskeiseksi henkilöstön hyvinvoinnin ja työyhteisön toimivuuden vaikuttavaksi tekijäksi. Oikeudenmukaisuus näkyy työyhteisön jäsenille esimiesten tavasta organisoida, osallistua ja kantaa vastuuta työyhteisön toiminnasta. Laadukkaat palvelut syntyvät varmimmin oikeudenmukaisen johtamisen ja toimivan työyhteisön voimin. Hyvin toimivassa työyhteisössä jokainen tietää oman perustehtävänsä ja siihen kuuluvat vastuut ja velvollisuudet. Toimintaa koskevat ohjeet ja säännöt ovat selkeät ja kaikkien tiedossa. Perustehtävän selventämiseen on hyvä palata määräajoin.

Hyvä työyhteisö keskustelee avoimesti ja luottamuksellisesti työhön liittyvistä asioista. Esimiehen tehtävä on huolehtia välittömän yhteistoiminnan toteutumisesta. Avoimen keskustelukulttuurin syntyminen vaatii määrätietoista työtä ja harjoittelua. Säännöllisten työpaikkakokousten pitämisestä hyötyy koko työyhteisö.

Palkitsemisella ymmärretään usein hyvin suppeasti vain rahamääräistä palkitsemista. Tärkeimmäksi palkitsevaksi tekijäksi on todettu esimiehen antama tunnustus. Myös työpaikan pysyvyys koetaan vahvana motivaatiotekijänä, jonka merkitys näyttää jatkuvasti vain kasvavan. Oikeaan aikaan annettu palaute ja kannustus sekä välittömästi tuleva kiitos hyvin tehdystä työstä eivät maksa mitään mutta tuovat saajalle hyvän mielen pitkäksi aikaa. Myönteinen palaute on syytä antaa niin avoimesti kuin mahdollista.

Työhyvinvointiin panostaminen mielletään nykyään yksilökeskeisen toiminnan sijaan työyhteisökeskeiseksi toiminnaksi, jossa kehittåmistoimet suunnataan koko työyhteisölle. Työhyvinvointia edistävää toimintaa ideoi useimmiten tehtävään nimetty ryhmä, jossa esimiehen tulee olla mukana. Hän on vastuussa siitä, että työyhteisön kehittämistoimet ovat yhtenevät organisaation tavoitteiden kanssa. Kiellettyä ei ole liikuntailtapäivien järjestäminen, kehittämisiltapäivien järjestäminen ja vasta saimme kuulla, että pikkujoulujen järjestäminen on jopa suotavaa ja toivottua työyhteisölle!

Lopuksi haluaisin jakaa teille meillä Ounas-Saaren kotihoidossa käyttöön otetun “Tiimikymppi-palaveri-käytännön”. Palavereita voisi myös kutsua nimellä “Mutinat pois”.
- työyhteisö on valinnut joukostaan tiimi-kympin (meillä valtaosa henkilöstöstä lähihoitajia, joten he valitsivat kympiksi kotisairaanhoitajan)
- tiimikymppi -palaverit kokoontuu joka kuukauden kolmas torstai klo 14-14:45
- palavereissa käsitellään mieltä painavia asioita, epäkohtia työssä, työoloissa, puutteista välineistössä, työvuoroasioita… kaikkea mahdollista maan ja taivaan välillä, mutta ei asiakasasioita. Asiat kirjataan vihkoon. Mikäli et ole vuorossa palaverin aikana, on työntekijällä mahdollisuus lisätä mieltä painava asia vielä vihkoon.
- valittu tiimikymppi tuo esille tuodut asiat esimiehelle tiedoksi nimettöminä seuraavan viikon perjantaina aamupalaverissa, jossa on läsnä tiimikympit, esimies ja varahenkilö
- esille tuotuihin asioihin pyritään puuttumaan mahdollisimman pian ja mahdollisuuksien mukaan korjataan epäkohdat. Hankalimmat asiat käsitellään vielä yhdessä tiimipalavereissa.

Käyttöön otettu käytäntö on tuonut työyhteisöömme monia positiivisia muutoksia; työntekijät tuntevat tulleensa kuulluksi, osallisuuden tunne kasvaa ja työntekijöitä kuunnellaan.

Esimiehen kannalta toiminta on lisännyt esimiehen työrauhaa; asioita tuodaan nyt keskitetysti, eikä jokaisen tarve tulla erikseen asioista keskustelemaan. Kun asiat käsitellään nimettömänä, kynnys sanoa mielipiteensä madaltuu ja hiljaisinkin tulee kuulluksi.

Näissä mietteissä toivotan teille kaikille leppoisaa syksyn jatkoa, toivottavasti saamme pian lunta, jotta maailma hieman kirkastuu…
 

Ylitörmänen Anitta
Anitta Ylitörmänen
LSHP:n valtuuston  puheenjohtaja