Kymppi-blogi

Kymppi_logo

Inhimillisesti tehokas johtaminen-hankkeessa on käytössä oma blogi. Blogin nimi on "KYMPPI”, joka on vanha, historiallinen synonyymi sanalle esimies. Jo ennen muinoin savotoilla johti toimintaa ”Kymppi”, joka oli metsätyömiesten ja erilaisten työporukoiden pomo. KYMPPIin kirjoittavat sairaanhoitopiirin omat ”kympit”.

-----------------------

30.1. Hyvejohtaminen – ”Johtajuus on ensisijaisesti luonteen asia - ei sen, mitä ihminen tietää tai osaa, vaan mitä hän on”

Hyvejohtamisesta on kirjoittanut mm. juristi ja johtajuuskouluttaja Alexandre Havard (jonka teesi myös otsikon lainaus on). Hänen mukaansa johtajuuden perustuksena ovat rohkeus, itsehillintä ja oikeudenmukaisuus. Hän on esittänyt hyveisiin perustuvan johtamismallin, joka perustuu hyve-etiikalle. Mallin tarkoitus on tukea johtajia ammatillisessa ja henkilökohtaisessa kasvussa. Havardin mukaan aito johtajuus perustuu hyveille ja hyvälle ja että aito johtajuus ei perustu aseman tuomalle vallalle, vaan arvovallalle (Havard, 2011).

Hyveoppi on alun perin lähtöisin jo antiikinaikaisilta kreikkalaisilta filosofeilta. Platonin mukaan hyveellinen ihminen on viisas, oikeudenmukainen, kohtuullinen, hurskas ja rohkea. Johtamisen ja organisaatioiden professori ja dosentti Pauli Juutin mukaan viisas johtaja opettelee läpi uransa näitä (Platonin) periaatteita ja luo niiden avulla muille merkityksiä, joiden avulla organisaatio voi suunnistaa menestykseen. Hänen mukaansa johtaja joutuu työstämään omaa hyveellisyyttään jo pitkään ennen kuin hänen johtamisensa tuottaa hyvää muille (Juuti, 10.11.2011). Hyvejohtaminen ja eettisyys ovat toisiinsa sidoksissa. Eettisesti toimivan johtajan hyveisiin kuuluu peräänantamattomuus, nuhteettomuus, totuudellisuus, uskollisuus, yhteisen hyvän etsiminen, jalomielisyys ja nöyryys. Eettinen johtaja ohjaa ryhmäänsä kohti tavoiteltua yhteistä hyvää, joka hyödyttää kaikkia. Johtaja huomaa toisten tarpeet ja välittää niistä pyrkimällä täyttämään ne. Eettisen johtajan tulee itsensä lisäksi huomioida mm. alaiset, asiakkaat, (tavaran)toimittajat ja (osakkeen)omistajat. (Sydänmaanlakka 2004; Sage publicatios 2014). Lääkäri-teologi-filosofi Albert Schweitzerin mukaan etiikassa on kyse siitä, että ihminen tuntee halua huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, kuin myös kanssaihmisten hyvinvoinnista.

Hyve-etiikka on erinomaisen käytännöllistä. Hyveitä on kahdenlaisia: intellektuaalisia hyveitä (viisaus, ymmärrys, käytännöllinen järki jne.) jotka auttavat meitä käsittämään todellisuuden (oikeaa tietoa oikeita päätöksiä varten) sekä moraalisia hyveitä (oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus, rohkeus jne.), jotka auttavat meitä elämään sopusoinnussa ihmisluontomme kanssa. Hyve-etiikka vaatii jatkuvaa eettistä pohdintaa ja käytännössä tästä seuraa kasvamista. Hyve-etiikka huomioi aina olosuhteet. Hyveet lisäävät luottamusta, joka on johtajuuden perusedellytys ja hyve lisää valmiutta sekä kykyä toimia. Hyveissä kasvaminen saa persoonan kukoistamaan. Sen sijaan, jos johtajuus ei perustu hyveille, pelkistyy johtajuus manipulaatioksi. (Havard, 2011).

Jokaisessa organisaatiossa on omat, johdon tai työntekijöiden kanssa yhdessä määritellyt tai tietoisesti määrittelemättömät eettiset periaatteet ja arvot, jotka kuvaavat organisaation kulttuuria, tavoitteita ja toimintaa. Arvot peilaavat usein organisaation eettisiä tavoitteita, mutta välttämättä näin ei aina ole, vaan eettisyys muodostuu muutoin organisaation toiminnassa, sen johtamisessa ja käytännön toimissa; ohjeistuksessa, päätöksissä, valinnoissa, vuorovaikutuksessa, kuten toisten ihmisten kohtelussa. Organisaatioiden olisi toivottavaa ylläpitää ja pohtia eettisiä kysymyksiä johdon kokouksissa sekä henkilöstö- ja sidosryhmätilaisuuksissa. Pelkkä eettisyyden pohdinta ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös konkreettisia tekoja. Organisaation toiminnan palvelu- ja arvoketjujen koko laajuus on tunnettava hyvin, jotta eettinen toiminta pystytään viemään vaikuttavasti organisaation joka taholle ja asiakaskokemuksiin saakka. Eettiset valinnat ovat vahvasti yhdistettynä organisaatiokulttuuriin ja organisaatiossa omaksuttuun tapaan tehdä töitä. Tärkeää on, että organisaatio aidosti toteuttaa arvojaan ja eettisiä valintojaan, joista se viestiin organisaation sisällä ja sen ulkopuolelle. Organisaation tulisikin valita se polku, jonka avulla siellä toimivat esimiehet ja johtajat voivat kasvaa eettisyydessään entistä korkeammalle tasolle niin, että heistä tulisi hyvejohtajia (hyvejohtajuus.fi).

Omat kokemukseni johtamisesta eri työpaikoissa ovat pääsääntöisesti positiivisia, mutta joukkoon sopii myös yksi taannoinen ikävä poikkeuskin, joka antaa oman perspektiivinsä aiheesta kirjoittamiselle. Johtamisella; arvoilla ja eettisyydellä on suuri merkitys koko yhteisön ja yksittäisten ihmisten hyvinvointiin; työssä menestymiseen ja tuloksellisuuden potentiaalin toteutumiselle. Maailmamme tarvitsee arjessa toteutuvia hyveitä ja hyvää.

Suosittelen aiheesta kiinnostuneille Alexandre Havardin Hyvejohtajuus -kirjan lukemista.

Hilkka Neuvonen
Hilkka Neuvonen
Vs. logistiikka- ja materiaalipäällikkö


Lähteitä mm.

Havard Alexandre, juristi, johtajuuskouluttaja, johtajuuskoulutusverkoston Havard Virtuous Leadership Institute (HVLI) perustaja. Hyvejohtajuus, Providentia, 2011.
Hyvejohtajuus.fi. Sivustolla on kirjoituksia hyveiden ja johtajuuden yhteydestä.
Pauli Juuti, VTT, professori, tutkimusjohtaja. Vieraskynä, Hyvejohtajuus.fi, 10.11.2011.
Löydettävissä: http://www.hyvejohtajuus.fi/6554/eettinen-johtaminen-vs-hyvejohtaminen/
Sage publications. Chapter 16: Ethical leadership, 2014.
Löydettävissä:  https://www.sagepub.com/sites/default/files/upm-binaries/47445_chp_16.pdf
Sydänmaanlakka, Pentti, FT, TkL, henkilöstöjohtamisen konsultti ja tietokirjailija. Älykäs johtajuus. Talentum, Helsinki, 2004.

* * *

Kymppiblogi joulukuussa 2018