Kymppi-blogi / Maaliskuu 2019

10.3.2019 Tuula Kelottijärvi: Itsensä johtaminen
20.3.2019 Sinikka Yliniemi:  Muonion–Enontekiön perusterveydenhuollon tulosalueen vuosi Lapin sairaanhoitopiirissä
 

20.3.2019 Muonion–Enontekiön perusterveydenhuollon tulosalueen vuosi Lapin sairaanhoitopiirissä

Muonion–Enontekiön perusterveydenhuollolla on nyt takana kokonainen vuosi (2018) yhtenä Lapin sairaanhoitopiirin tulosalueista ja toimintaa voi katsoa paremmin. Olemme kaikki oppineet paljon asioita, joita voi myöhemmin hyödyntää samankaltaisissa tilanteissa.

Tämä on ollut suuri muutos koko henkilöstölle. Uusien toimintatapojen ja järjestelmien oppiminen on ollut kaikille haaste ja koko viime vuosi oli ns. ”sisäänajoa”.  Yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin toimijoiden kanssa on ollut myönteistä ja hyvää, molemmilla on ollut tahtotila siitä, että tämä onnistuu. Jonkin verran erilaisia prosesseja on tullut väliin ja toiminta ei ole niin suoraviivaista kuin ennen, mutta asiat ovat hoituneet tavalla tai toisella, konsultaatioapu asioissa on puhelun tai sähköpostin päässä.

Kokonaisuuden hallinta, tiedolla johtaminen, talouden hallinta ja suunnitelmallisuus ovat asioita, jotka ovat selkeästi parantuneet ja joiden parantamista myös edellytetään koko ajan. Kunnat myös seuraavat tarkoin terveydenhuoltolain 10 §:n toteutumista, siinä asukkaiden palveluiden saavutettavuus ja yhdenvertainen saatavuus ovat tavoitteena, ts. lähipalvelut on turvattava. Kaikki toimipisteet ovat säilyneet ennallaan ja sama henkilöstö toimii niissä.

SOTE:n jatkuva viivästyminen on aiheuttanut monta ongelmaa: On ajateltu, että monet asiat ratkeavat sote-uudistuksen myötä. Tuleeko meille digiratkaisuna yksi käyttöjärjestelmä, jota käytetään koko maakunnassa / jopa koko maassa? Tämän takia ei ole ollut kannattavaa hankkia lyhyeksi ajaksi kalliita lisäohjelmia sellaiseen järjestelmään, joka mahdollisesti tulee poistumaan ja on menty eteenpäin nykyisillä ohjelmilla. Soten tavoitteet kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta, sekä hillitä kustannuksia eivät katoa mihinkään, vaikka sote nyt kaatuikin. Juuri näiden asioiden ratkaisemiseksi tarvitsemme laajaa kuntarajat ylittävää yhteistyötä.

Jatkossakin lähipalvelut täytyy turvata. Toimintaympäristön muuttuessa, työpanosta täytyy siirtää sinne, missä sitä eniten tarvitaan, sieltä missä asiakasmäärä vähenee. Pienenä organisaationa Muonion–Enontekiön perusterveydenhuollon pitää olla valmis ketterästi muuttamaan toimintatapojaan ja kohdentamaan resursseja oikein ja taloudellisesti sekä kauaskantoisesti. Myös eri teknologioita pitää hyödyntää tehokkaasti. Kehittämisessä olemme vasta alkumetreillä, työ jatkuu.

Matalan kynnyksen tukea pitää antaa varhaisessa vaiheessa, jotta ongelmat eivät mutkistu. Tähän on panostettu mm. Miepä-tiimin toiminnassa ja alle kouluikäisten lasten kuntoutuspolun kehittämistoimilla. Lasten neuropsykiatrinen palvelu on myös toteutunut molemmissa kunnissa. Voimaperheet toimintamallin käyttö taas palvelee myönteisen vanhemmuuden tukemista ja parhaimmillaan tavoittaa juuri suurimpaan riskiryhmään kuuluvat, jotka usein eivät saa tarvitsemiaan palveluita. Tunnistamisen apuna käytetään neuvolan 4-vuotistarkastuksen yhteydessä täytettävää kyselyä. Lapsissa on tulevaisuus, heidän asiansa eivät saa odottaa, niihin on paneuduttava heti. Perheiden pitää saada riittävästi oikea-aikaista tukea kaikilta eri sektoreilta. Monet kehittämistoimista ovat saaneet alkunsa yhteistyössä Lapin sairaanhoitopiirin kanssa.

Ensihoidon huima kehitysvauhti on hieno esimerkki tehokkuudesta. Enää ei esim. rintakipuista potilasta viedä suoraan sairaalaan, vaan ensihoito tutkii hänet, ottaa sydänfilmin, tekee mittaukset ja konsultoi lääkäriä ja hoitaa ohjeiden mukaan. Ambulanssit ovat jo liikkuvia sairaaloita. Hoitosuositukset ja hoitokäytännöt ovat muuttuneet ja tehostuneet ja esim. aivo-oireiset viedään suoraan hoitoon erikoissairaanhoitoon, eikä ympärivuorokautista hoitoa antava vuodeosaston henkilökuntakaan tiedä siirroista mitään, jos ei konsultoida lääkityksistä. Pitkäaikaispotilaiden hoitopolkuja kehitetään yhteistyössä lääkäreiden ja vastuuhoitajien kanssa, tätä edesauttaa hyvä lääkäritilanne.

Suunnitelmissa on järjestelmällisen kiirepolitoiminnan vakiinnuttaminen. Äkillisessä tai uusiutuneessa terveysongelmassa, joka vaatii apua vuorokauden sisällä, voi tulla suoraan terveyskeskukseen ilman ajanvarausta. Sairaanhoitaja arvioi tilanteen ja konsultoi tarvittaessa lääkäriä. Tämä tarkoittaa hoitajaresurssin tehokasta ja mielekästä käyttöä ja vähentää lääkäreiden työtä. Tämä toiminta vaatii vahvaa luottamusta toisen työhön ja hyvää töiden organisointia. Tähän liittyy koko vastaanottotoiminnan kehittäminen kilpailukykyiseksi ja asiakkaiden tarpeet huomioivaksi.

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen vuodeosaston kuormituksen vähentämiseksi ja kotiin vietävien palveluiden turvaamiseksi on yksi tärkeä kehittämiskohde. Vuodeosaston korkea kuormitus on saatu laskemaan yhteistyössä molempien kuntien sosiaalitoimien kanssa. Kotisairaalatoimintaa varten tarvitaan lisäresursseja, tai pitkäaikaishoitopaikkoja vähentämällä hoitajien työpanosta voidaan Muoniossa suunnata osittain kotihoitoon. Kotisairaalatoimintaa ei voi ulottaa kovin kauas kuntakeskuksesta, sillä toiminnan täytyy olla myös kustannustehokasta. Alku kotisairaalatoimintaan voidaan aloittaa hoitolaitoksista, joissa on jo ympärivuorokautinen henkilökunta, tämä vähentää painetta vuodeosastolla (tarkoittaa esim. suonensisäisten antibioottien antamista ja saattohoitolääkitystä, tilanteen niin salliessa).

Kotikuntoutukseen on satsattava. Kotikuntoutus estää laitokseen joutumista liikuntakyvyn heikkenemisen takia. Vain 1/3 liikuntakyvyn huononemisesta johtuu vanhuudesta, 2/3 johtuu harjoituksen puutteesta!  Lisää kuntouttavaa aikaa kotihoitoon.

Uusi hyvinvointikeskus valmistuu vuoden 2019 lopussa Muonioon, pääsemme vihdoinkin kaikki perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen työntekijät saman katon alle Muoniossa. Kuntalaiset odottavat tätä varmasti yhtä paljon kuin mekin.
 

Sinikka Yliniemi
Sinikka Yliniemi
johtava hoitaja
tulosaluejohtaja


* * * * *

10.3.2019 Itsensä johtaminen

Blogin aiheeksi valitsin tällä kertaa itsensä johtamisen, koska kyseessä on mielestäni hyvin ajankohtainen ja erittäin tärkeä taito meille jokaiselle sekä työelämässä että myös muilla elämänalueilla.

Itsensä johtamisen merkitys ja tarve työelämässä on viime aikoina lisääntynyt ja tulee jatkossa yhä lisääntymään ennen kaikkea jatkuvan kiireen, erilaisten muutosten ja työelämän myllerrysten vuoksi.  Työ muuttuu enenevässä määrin myös ajasta ja paikasta riippumattomaksi. Nämä puolestaan edellyttävät meiltä muun muassa itseohjautuvuutta, priorisointitaitoa, joustavuutta, muutosvalmiutta ja jatkuvaa uudistumiskykyä.

Kaikki johtaminen lähtee itsensä johtamisesta. Muita voi johtaa vasta sitten, kun on ensin oppinut johtamaan itseä. Itsensä johtamisessa johtaja ja johdettava ovat samassa yksilössä. Meistä jokainen johtaa omaa ”yritystä” Oy Minä Ab, josta meidän tulee pitää hyvää huolta. Itsensä johtaminen on itsetarkkailua, tutustumista itseensä ja itsetuntemuksen kehittämistä. Itsensä johtamisen avulla opimme tuntemaan itsemme syvällisemmin ja tunnistamaan sekä vahvuutemme että kehittämiskohteemme.

Pentti Sydänmaanlakka on teoksessa Tulevaisuuden johtaminen 2020 kuvannut itsensä johtamisen olevan elinikäinen oppimis- ja vuorovaikutusprosessi, jonka yksi keskeisiä tavoitteita on pitää hyvää huolta omasta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Tämän kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kuusi osa-aluetta ovat fyysinen kunto, psyykkinen kunto, sosiaalinen kunto, henkinen kunto, ammatillinen kunto ja uudistumiskunto. Näitä kuutta osa-aluetta meidän tulee kyetä johtamaan tasapainoisesti.

Itsensä johtamisessa oman työn tekemisellä on selkeä suunta. Jokaisen tulee ymmärtää oma rooli organisaatiossa ja osata suhteuttaa oma tekeminen yhteisiin tavoitteisiin. Itsensä johtamistaidon avulla pystymme paremmin suuntaamaan tekemisemme ja aikamme oikeisiin asioihin, priorisoimaan tehtäviä ja hallitsemaan stressiä.  Itsensä johtamisen taito auttaa myös jaksamaan paremmin ja kokemaan työn mielekkäämpänä sekä parantamaan tulosta. Hyvä itsensä johtaja suoriutuu paremmin työtehtävistään, keskittyy työssä olennaiseen ja hoitaa työtehtävänsä tehokkaasti. Hän myös kehittää sekä työtään että itseään.

Itsensä johtaminen on taito, jota me kaikki voimme opetella. Jokainen voi vaikuttaa myös omaan osaamiseen ja jaksamiseen. Kirjallisuudesta ja netistä löytyy tähän runsaasti erilaisia keinoja. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa 8.11.2018 oli listattuna keinoja, joiden avulla meistä jokainen voi parantaa itsensä johtamista:

- Mieti mikä sinua motivoi (esim. mikä innostaa työssä eniten)
- Opettele olemaan läsnä (keskity esim. keskusteluun sen sijaan, että vilkuilisit välillä sähköpostia tai puhelinta)
- Suunnittele työpäiväsi (tunnista kiire, onko työssäsi aikasyöppöjä ja miten voisit paremmin hallita niitä)
- Huolehdi hyvinvoinnistasi, on tärkeää myös palautua työstä esim. itselle tärkeiden harrastusten parissa
- Tunne itsesi (esim. missä olet hyvä, mistä saat energiaa, mikä vie voimia, mitä on mahdollista tehdä toisin)

Aurinkoisia kevätkelejä toivotellen,
Lumikukka_Kuva: TuulaKelottijärvi
Tuula Kelottijärvi
Tuula Kelottijärvi
palvelupäällikkö
asiakas- ja toimistopalvelut
Sihtekki