Kymppi-blogi / Huhtikuu 2018

10.4.2018 Sari Salo: Hyvä ruoka, parempi mieli vai miten se meni?
30.4.2018 Päivi Sortti: Laatutyö on osa johtamista, se on johtamisen työkalu
 

30.4.2018 Laatutyö on osa johtamista, se on johtamisen työkalu                            

Laadunhallintajärjestelmää voidaan hyödyntää tehokkaana johtamisen, tulosten seurannan ja prosessien ohjauksen välineenä, merkityksellisten toimintaohjeiden koosteena sekä turvallisuuden ja riskienhallinnan varmistajana.

Laatutyössä organisaatiolle sovitaan laatutasotavoite. Laatujärjestelmän akkreditoinneilla,  auditoinneilla, koulutuksella ja prossessien kehittämisellä pyritään varmistamaan, että tämä tavoite saavutetaan. Laatujohtamisessa siis toimintatapoja ja prosesseja tunnistetaan, ja sen jälkeen niitä kehitetään.

Laatutyön tavoitteena on jatkuvan parantamisen kulttuurin ylläpitäminen systemaattisin ja dokumentoitavin keinoin. Tavoitteena on tuottaa henkilöstölle työkaluja, toimintaohjeita ja menetelmiä, joiden avulla ja kautta voidaan parantaa ja ylläpitää toiminnan hyvää laatua.

Työntekijät ovat työnsä parhaita asiantuntijoita, ja heiltä saadaan parhaat ideat toiminnan kehittämistä varten.

LKS:n Patologian osastolla on ollut toimintakäsikirja (aiemmin laatukäsikirja) ja laaduntunnus (Labquality) jo vuodesta 1996. Nyt  Labquality  on tehnyt päätöksen lakkauttaa laatutunnusmenettelyn vuoden 2018 loppuun mennessä.

Kun patologian laatutunnus otettiin Suomessa käyttöön v.1996, ei ollut olemassa lääketieteelliseen laboratorioon sopivaa akkreditointistandardia.  Patologian laatutunnus oli puhtaasti kansallinen menettely, jolla toisin kuin akkreditoinnilla ei ollut kansainvälistä painoarvoa.

Tämän jälkeen on tullut uusia akkreditointistandardeja, joista erityisesti  SFS-EN ISO 15189:2013 toimii patologian laboratoriossa.  Sitä käytetään pätevyyden osoittamiseen akkreditoinnin avulla.

Akkreditointielimenä Suomessa toimii FINAS ja voi siten ainoana organisaationa myöntää akkreditoinnin.

Patologialla olemme menossa ISO 15189:2013:n. Tästä tulee hieman enemmän kustannuksia  kuin Labqualityn laatutunnusmenettelystä.

Laatukustannukset sisältävät kaikki laadun parantamiseksi käytetyt resurssit riippumatta siitä syntyvätkö kustannukset ennen vai jälkeen tuotteen tai palvelun synnyn. Laatujohtaminen perustuu resurssien käyttämiseen etukäteen laatupoikkeamien estämiseen. Laadun nostaminen vähentää korjattavien virheiden määrää, jolloin syntyy kustannussäästöjä.

Ennaltaehkäisy on  halvempaa kuin valmiin tuotteen tai palvelun virheiden korjaaminen.
 

Päivi Sortti
Osastonhoitaja
Patologian osasto

- - - -

10.4.2018 Hyvä ruoka, parempi mieli vai miten se meni?

Hyppäsin viime vuoden syksyllä ravintokeskuksen remmiin ravitsemispäälliköksi. Päätös ei syntynyt ihan yhdessä yössä vaikka hakemuksen olin laittanut ja tullut valituksi virkaan. Omat ennakkoluulot sairaalamaailmaa kohtaan sekä pelottelut, mitä jos sote- ja maakuntauudistus tulee, miten se vaikuttaa tulevaisuuteen? Päätin kuiten luopua vakituisesta työpaikasta ja hypätä suin päin kohti suurta seikkailua. En ole vielä päivääkään katunut päätöstäni.

Oli minulla ennakkoluuloja sairaalan ”vellejä” kohtaan, ja ilokseni sain huomata, että täällä oli jo tarjolla hyvää kotiruokaa. Olen työhistoriani aikana ollut suurimmaksi osaksi yksityisillä työnantajilla ja on hienoa,  että olen saanut opetella paljon uusia asioita ja käytänteitä. Minusta on ollut mukavaa, että kaikki ovat ottaneet minut hyvin vastaan ja olen saanut tarvittavaa tukea esimieheltä, työnjohdolta sekä muulta henkilökunnalta.

Ravintokeskuksen tiimi tekee hienoa työtä, joka valitettavasti jää usein muilta huomaamatta. Nykyään on itsestään selvyys, että ruokaa on riittävästi ja sitä on koko ajan saatavilla. Näin siis meillä, mutta muualla on vielä arkipäivää ruuan niukkuus ja nälkä. 1900-luvun alussa Suomessa kärsittiin ruokapulasta ja elintarvikkeiden saanti oli vaikeaa. Tuon ajan lääkäreiden vuosikertomuksista saattaa löytyä seikkaperäisiä selostuksista vuoden tulosta, paikallisesta sato- ja elintarviketilanteesta. Ravinnon puutteet ja aliravitsemus heikensivät vastustuskykyä ja altistivat tartuntataudeille.

Sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan aikana monissa Euroopan maissa väestön ravinnon saantia pyrittiin parantamaan järjestämällä edullisia ruokailu mahdollisuuksia esimerkiksi kuntien perustamissa keittoloissa. (artikkeli sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä 2010). Suhtautuminen tähän ruokailumahdollisuuteen vaihteli ja vaihtelee vieläkin.

Ruuanlaitto aikaisemmista ajoista on kuitenkin muuttunut tähän päivään mennessä paljon. Ennen ruoka oli verrattain yhdenmukaista, mutta nykyään ei enää selvitä yhdellä ruualla vaan vaihtoehtoja täytyy olla. Oman haasteensa tuovat eri uskonnolliset ruokasäännöt, muut ruokakulttuurit ja sairauksien edellyttämät erityisruokavaliot.

Sillanpään mukaan 1960-luvulla Suomen suosituimpia päivällisruokia olivat kalakeitto, lihakeitto, lihapullat, makaronilaatikko ja jauhelihakastike. Nämä samaiset ruuat mainittiin suosikkiruokina alkuvuodesta henkilöstölle tehdyssä asiakastyytyväisyyskyselyssä.

Keittiössä täytyy prosessien olla hyvin organisoitu niin henkilöstön kuin töiden osalta. Keittiöhenkilökunnan täytyy olla myös sitoutuneita ja motivoituneita työhönsä, jotta kaikki on mahdollista toteuttaa näissä tiloissa ja oloissa turvallisesti ja taloudellisesti. Raaka-aineista meillä ei ole enää pulaa, mutta ammattitaitoisen henkilöstön saamisessa on.

Esimerkiksi kesätyöntekijöiden hakemuksia tuli alle neljäkymmentä, kun edellisenä vuosina luku on ollut puolet enemmän. Vaikka hakemuksia tuli vähän, niin ilahduttavaa oli se, että joukossa oli muutama alan ammattilainen hakijana. Hyvä niin, jotta saadaan vakituisen henkilökunnan lomaillessa tuotettua yhtä laadukasta ruokaa kaikille sitä tarvitseville tai sitä vapaaehtoisesti haluaville.

Uskon itse, että maukkaalla ruualla on positiivinen vaikutus terveyteen ja jaksamiseen. Laitosympäristössä voi joillekin olla päivän kohokohta, että saa ruuan. Me olemme sitä varten. Olemme alkaneet kiinnittää huomiota enemmän reseptiikkaan, jotta saisimme tuotettua tasalaatuisempaa ruokaa.  Uudistamme myös ruokalistoja vastaamaan tätä päivää, sillä ne, jotka ovat tottuneet syömään läskisoosia ja perunoita ovat jo tottuneet muihin eri makuihin. Pienillä, mutta toisaalta isoilla teoilla mennään eteenpäin ja yritetään yhdessä saada kaikille hyvällä ruualla parempi mieli. Aurinkoista kevättä ja kesän odotusta.
 

Sari Salo
Sari Salo
Ravitsemispäällikkö
Ravintopalvelut