Kymppi-blogi / Kesäkuu 2018

10.6.2018 Antti Alaräisänen: Viestintää
20.6.2018 Jonne Karanta: ”Innostunut työntekijä voi hyvin, mutta on myös tuottavimmillaan”
30.6.2018 Leena Laine: Keskikesän mietteitä apteekkilaiselta

 

30.6.2018 Keskikesän mietteitä apteekkilaiselta

Kymppi-blogin kirjoitusvuoro tuli kohdalleni.  Kirjoittamiseen ajan löytäminen tuottaa tuskaa kaiken kiireen keskellä.  Viimetippaan ja ylitöiksi menee. Kesälomasijaisia ei yksikköömme riittävästi ole siunautunut, joten tukka putkella mennään. Vielä ei ole sairaalan toiminnan kesähiljentymistä havaittu.

Virittäytyäkseni tunnelmaan kurkistelin edellistä kirjoitustamme (20.1.2015 Laine&Huotari&Sova: ”Possuna pallogrillissä”), jossa kertailtiin marraskuussa 2014 Fimean suorittaman sairaala-apteekin tarkastuksen jälkitunnelmia.

Seuraava sairaala-apteekin tarkastus tapahtui tammikuussa 2018, ja on vielä melko tuoreena muistissa.  Kaava oli kutakuinkin sama: materiaali esiin, puuttuvien toimintaohjeiden laatimista ja päivittämistä. Tilat eivät olleet kolmen vuoden aikana laajentuneet ja kohentuneet riittävästi ”toimintaa vastaaviksi”.  Monta ohjetta tuli vastaan tilassa ”puuttuu” tai ”vaatii päivittämistä”.  Toimilupaa ei kuitenkaan menetetty ja nyt ahkeroidaan taas tarkastuksen jälkeisessä ajassa: arkitoimintojen ja kiihtyvän työtahdin lomassa yritetään vielä muistaa ohjeiden laadinta ja päivittäminenkin.

Fimean tulkinnan mukaan jokainen toimintaohje on viimeistään vuoden välein tarkastettava ja varmistettava, että toiminta on edelleen ohjeen mukaista. Yllättävän usein tulee kuitenkin päivitystarve eteen.  Jokaisessa voimassaolevassa, uudessa ja päivitetyssä toimintaohjeessa tulee olla lukukuittaukset kaikilta sairaala-apteekin työntekijöiltä ja lisäksi kaikilta sairaala-apteekin ulkopuolisilta työntekijöiltä, joita toimintaohje koskee.  Tarvittaessa ohje on koulutettava henkilöille, joiden työskentelyä ohjeistetaan. Toivomme, että sairaanhoitopiiri hankkii pian markkinoilla olevan ohjeidenhallintaohjelman, joka seuraa sekä ohjeiden vanhenemista, uusien työntekijöiden ohjeiden lukukuittauksia että kaikkien ohjeen toiminnan piiriin kuuluvien henkilöiden uusien tai uudistettujen ohjeiden lukemisen kuittauksia! Apteekissamme näitä ylläpidettäviä ja kuittailtavia toimintaohjeita on tällä hetkellä kaksi mapillista ja kolmas mappi on hyvää vauhtia täyttymässä.

Kun tuota vuoden 2015 ensimmäisen vuosipuoliskon blogitarjontaa silmäilin, tuli hupaisan helpottunut olo. Ei ole maailma kolmessa vuodessa sairaala-apteekin ulkopuolellakaan kauheasti muuttunut, tai ainakaan valmiiksi tullut.  SOTE-asiaa käsiteltiin tai ainakin yhdessä lauseessa sivuttiin vapaasti analysoiden 7/18 blogikirjoituksessa. Ja vatulointihan jatkuu edelleen, niin näillä leveysasteilla kuin etenkin valtakunnassamme. Ajankohtaista, silloin ja nyt, on myös työilmapiiri, kanssakäyminen ja vuorovaikutus, monenlaisten muutosten kanssa eläminen ja toimiminen.   

Kolmen vuoden takaisessa kesäkuun lopun kirjoituksessa sairaanhoitopiirin johtaja pääsi jo aiheeseen: Lapin keskussairaalan laajennuksen arkkitehtuurikilpailu oli päättynyt keväällä ja LSHP:n valtuusto oli linjannut alkukesästä, että suunnittelua jatketaan.  Tulevan kuuman sairaalan ja psykiatrian yksiköissä tämä suunnittelun jatkuminen on totisesti kuluvan vuoden aikana huomattu.  Vuoden 2015 kesän jälkeen sairaanhoitopiirissä on aikaansaatu ITU 2022-toimintakonsepti, jonka pohjalta laajennushanketta työstetään. Monta kertaa on muistutettu, että uudet tilat suunnitellaan tulevaisuuden toimintaan, eikä nykyisten toimitilojen mukaan muotoutunutta toimintaa sellaisenaan viedä uuteen aikakauteen.  Toivon, että me kaikki onnistumme irrottautua nykyhetken rakennuksen rajoitteista ja onnistumme ajattelemaan tulevaisuuden toimintaa parhain päin ilman menneisyyden, siis nykyhetken, painolastia.

Samalla voimme tykönämme valmistautua siihen, että riittävän pitkän ajan kuluttua nyt suunnittelemamme tilat ja valitettavasti suuri osa laitteistakin ovat auttamattomasti vanhentuneet. Apteekissa esimerkiksi käytetään paljon aikaa nykymääräysten mukaisten lääkevalmistuksen puhdastilojen suunnitteluun. Mutta kuinka kauan syöpälääkkeitä käyttökuntoon saatetaan kuiva-aineista tai konsentraateista potilaskohtaisiksi annoksiksi? Vai onko jo ihan lähellä se, että syöpälääkkeetkin tulevat valmiina ”porrastettuina” annoksina antovalmiissa infuusiopussissa? Tai että näissäkin lääkkeissä on siirrytty infuusioista esitäytettyihin ruiskuihin, tabletteihin, nenäsuihkeisiin – tai paljon modernimpiin annostelumuotoihin. 3D-tulostinta ei sairaala-apteekin lääkevalmistukseen vielä ole markkinoitu, mutta hypätäänkö sen yli suoraan johonkin vielä näppärämpään systeemiin?  Yhtä kaikki, 10, 20 tai 30 vuoden päähän emme tiedä, mutta niitä aikoja odotellessa on toimittava ja suunniteltava tilat nykyisten viranomaismääräysten mukaisesti, jotka eivät yleensä helpotu vuosien edetessä. Suunnitelmat on höystettävä lisäksi niillä näkymillä, mitkä nyt näyttävät olevan realistisen utopistisia maailman menoon vuonna 2022 ja sen jälkeisessä lähitulevaisuudessa.
 

Hyvää kesän jatkoa kaikille!
 

Leena Laine
Leena Laine
Sairaala-apteekkari

 

- - - -

20.6.2018 ”Innostunut työntekijä voi hyvin, mutta on myös tuottavimmillaan”

… näin on todennut filosofi Frank Martela, jota itsekin olen päässyt aikoinaan kuulemaan työnantajani järjestämässä koulutuksessa.

Ylläolevaa toteamusta olen päässyt näkemään ja kokemaan kun Sydänpajalla lähdettiin muutama vuosi sitten kehittämään sydäntahdistinpotilaiden seurantapoliklinikkaa. Poliklinikka on toiminut meillä vuosikaudet lääkäri-hoitaja työparityöskentelynä, jossa hoitaja on avustanut lääkäriä sekä huolehtinut potilaan ohjauksesta ja jatkohoidosta. Kaikissa Suomen yliopistosairaaloissa sekä osassa keskussairaaloista on jo vuosia toiminut hoitajavetoinen malli, jossa sairaanhoitajat pitävät itsenäistä tahdistinpoliklinikkaa.

Suomessa asennetaan yli 4500 sydämentahdistinta vuodessa. Asennusten määrä kasvaa vuosittain. Hyvä tahdistinhoito perustuu aina yleisesti vakiintuneiden tahdistinhoidon indikaatioiden noudattamiseen, yksilöllisesti soveltuvan tahdistustavan valintaan, teknisesti asianmukaisesti toteutettuun tahdistimen asennukseen sekä lopulta tahdistinpotilaan kokonaisvaltaiseen lopunikää kestävään asiantuntevaan hoitoon ja seurantaan. Tahdistinpotilaan seuranta tapahtuu erikoissairaanhoidossa.

Lääkäripula kardiologialla on olemassa ja tällä tehtävän siirrolla pyritään jakamaan tehtävät tarkoituksen mukaisesti. Potilaan hoitoon pääsyn turvaaminen on keskeisin asia. Tehtävän siirto mahdollistaa n. 30-50% kaikista tahdistinkontrolleista siirrettäväksi hoitajille, jolloin lääkärin työaikaa jää muihin vaativampiin tehtäviin. Tehtävän siirron kokonaisuudessaan onnistuessa lääkärin työaikaa vapautuu laskelmieni mukaan noin 1-2 päivää viikossa muihin tehtäviin.

Osa kontrolleista hoidetaan tietoteknisesti etäseurannan avulla, mutta tämä ei vähennä lääkäreiden eikä hoitajan työpanosta asioiden hoidossa. Tämän hetkisten kokemusten perusteella etäseurannan käyttöönotto saattaa jopa lisätä työmääräämme, mutta sillä saavutetaan muita etuja potilaan hoitoon.

Tehtävien siirtoa aloimme suunnittelemaan yhdessä hyvin motivoituneiden hoitajien sekä sitoutuneiden esimiesten kesken. Ensitöiksemme teimme tarvekartoituksen yhdessä henkilöstön kanssa. Työntekijöiden halukkuutta muutokseen olin kartoittanut kehityskeskusteluissa jo aiemmin. Koko työyhteisö oli tämän muutoksen kannalla. Samalla selvitin omien esimiesteni suhtautumisen muutokseen sekä haimme kokemuksia muista organisaatioista.

Seuraavaksi laadimme projektisuunnitelman, jossa määritettiin projektin tarpeellisuus, tavoitteet ja toteutus. Kirjasimme mm. toimijat, roolit ja vastuut. Teimme myös kustannusanalyysia toiminnan muutoksesta. Arvioimme riskejä sekä teimme arviointisuunnitelman.

Tehtäviä on ensin siirretty kahdelle hoitajalle, mutta toiminnan vakiintuessa tavoite on laajentaa osaamista siten, että särkymävaraa on enemmän. Tehtävät siirretään hoitajille vuorotellen koulutuksen ja näyttöjen edetessä.

Koulutus koostuu itsenäisestä opiskelusta, lääkäreidemme antamasta koulutuksesta sekä tahdistinfirmojen järjestämästä koulutuksesta. Koulutuksen etenemistä ja osaamisen laajentumista seurataan esimiehen ja lääkäreiden toimesta. Kehittämisyksiköstä haettiin ja saatiin kehittämisrahaa, ja osittain sen turvin pystyttiin koulutusta järjestämään. Tärkeintä oppimisessa on kuitenkin hoitajien motivaatio oppia sekä kehittää toimintaa ja siinä koko työyhteisön täytyy olla tukemassa.

Ennen tehtävien siirtoa osaaminen varmistetaan näyttökokeella osastonylilääkärin toimesta. Tehtävien siirrosta on laadittu ohje, jossa on määritelty ne tehtävät, jotka voidaan siirtää.

Projektin etenemisestä vastaa Sydänpajan osastonhoitaja ja osastonylilääkäri. Osastonylilääkäri arvio hoitajien osaamisen näyttökokeen perusteella. Toiminnan hyväksyy tulosaluejohtaja ja ylihoitaja.

Siirrettävistä tehtävistä on laadittu ohje, jonka ovat hyväksyneet tehtävään koulutettavat hoitajat. Tärkeää on tiedostaa, että sellaista ei tarvitse tehdä, mitä ei osaa. Konsultoiva kardiologi on aina tukena, mikäli potilaan hoito sitä vaatii. Toteutumisen esteenä voivat olla puutteellinen osaaminen sekä motivaation laskeminen, mikäli tehtävien siirtoa ja lisävastuuta ei huomioida esim. palkkauksessa. Toimintaa arvioidaan ja kehitetään saatujen kokemusten perusteella.

Esimiehen näkökulmasta tällaisen projektin vetäminen on mielekästä ja motivoivaa, kun siitä on innostunut koko henkilöstö. Tällä uudistuksella toimintaa saadaan muutettua kokonaisuutena järkevämpään suuntaan, niin potilas- kuin talousnäkökulmastakin. Erityisen mukavaa on ollut huomata kokeneiden hoitajien sitoutuneisuus tehtävään, lisävastuunotto ja korkea motivaatio tehtävän hoitamiseen. Työnjaon uudistaminen edellyttää hoitajilta hyvää teoreettista tietoperustaa, vahvaa kliinistä ammattitaitoa ja vankkaa käytännön kokemusta tahdistinpotilaiden hoidosta. Hoitajien työstä on tullut monipuolisempaa ja haasteellisempaa. Työnjaon uudistus on koettu tärkeänä myös työssä jaksamisen ja työssä viihtymisen kannalta.

Tällainen toiminnan muutos myös yhdistää pienen yksikön henkilöstöä. Tämä koetaan koko yksikön projektiksi, ei muutaman hoitajan ja esimiesten hankkeeksi. Lääkärit tukevat muutosta ja ovat mielellään kouluttamassa hoitajia tehtävään. Lääkäreiden sitoutuminen hoitajien kouluttamiseen ja ohjaamiseen on ensiarvoisen tärkeää. Kokonaisuutena muutos lisää työn imun ja tuottavuuden lisäksi yhteenkuuluvuuden tunnetta ja parantaa sitä kautta myöskin koko työyhteisön työhyvinvointia.  
 

Jonne Karanta
Jonne Karanta
Osastonhoitaja
Radiologia ja Sydänpaja


- - - -

10.6.2018 Viestintää

SOTE-uudistusta eteenpäin puskevat poliittiset johtajamme Sipilä ja Orpo onnistuivat puoluekokouksissaan kumpikin tahollaan puhaltamaan bolsevistista rauhallisuutta joukkoihinsa. Bolsevikeillä tosin oli selkeä enemmistö ja valta-aseman jatkuvuus melko lailla turvattu Venäjän/Neuvostoliiton järjestelmässä. Neljän vuoden välein pidettävät vaalit hankaloittavat suurien uudistusten läpivientiä, ja näin ollen parlamentarisminen valmistelu voisi olla paikallaan, jos suuria muutoksia halutaan tehdä, muutenhan oppositio seuraavalla kaudella vesittää päätökset. Prognoosia SOTE-lakipaketin valmistumisesta on edelleen hankala antaa. Voi arvella, että seuraavat kuusi kuukautta tarjoavat mielenkiintoista viestintää asian tiimoilta. Ratkaisuhan asiaan olisi saatava, jotta valmisteluille esimerkiksi kotimaakunnassamme olisi selkeät suuntaviivat. Yksityiset toimijat käyttävät nyt tilaisuutta hyväkseen ja paaluttavat läänityksiään epäselvässä tilanteessa.

“Mankind's greatest achievements have come about by talking and its greatest failures by not talking. It doesn’t have to be like this.”  Stephen Hawkings

Lapin sairaanhoitopiirillä on olemassa 10 sivuinen viestintäohje ja päätoiminen tiedottaja, jonka tehtävänkuvaan kuuluu viestintäsuunnitelman ylläpito, sekä viestinnän suunnittelu, toteuttaminen ja kehittäminen. Viestintäsuunnitelma (2009) on jossain määrin vanhentunut ja sen päivittäminen on työn alla. Merkittävä kehittämistyö on viimeisten vuosien aikana tapahtunut sairaanhoitopiirin internet sivujen (http://www.lshp.fi) uudistamisen myötä. Seuraava isompi ponnistus on intranet sivuston kehittäminen nykyaikaiseksi tehokkaaksi viestintäkanavaksi.

Viestintäohje on itse asiassa varsin selkeästi jäsennelty ja kirjoitettu. Siinä on määritelty viestintä toimintana, viestinnän perusajatukset, selkeät perusviestit, erilaisten asioiden viestimis- ja tiedottamisvastuut, käytettävissä olevat viestintäkanavat sekä viestinnän kehittäminen. Ohjeessa käsitellään erikseen sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen. Lisäksi annetaan lyhyitä käytännön ohjeita mm. sähköpostiviestintään. Yhteenveto tyyppisen varsinaisen viestintäohjeen lisäksi on erillisiä tarkempia käytännön ohjeistuksia mm. sähköpostista, median kanssa toimimisesta, hyvän tiedotteen laadinnasta ja verkkokirjoittamisesta. Ongelmana ohjeessa on vain se, että sitä ei ole julkisessa jaossa intrassa, joten tavoittavuus jää vajaaksi.

Pääpainoa sekä ulkoisessa että sisäisessä viestinnässä pyritään kehittämään toimivien nettisivujen suuntaan, jota kautta pystytään ajankohtaista tietoa levittämään laajalle joukolle. SOME-läsnäolo on myös käynnistetty.

Kokemukseni LSHP:n mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä on osoittanut viestinnän olevan erittäin haasteellista varsinkin valmistelussa olevien asioiden ja niistä kertomisen osalta. Ajankohtaista ja oikeaa tietoa on erittäin vaikeaa saada perille laajalle joukolle, kasvokkain tapahtuva kiireetön ja selkeä informaation esittäminen lienee tehokkain tapa. Viestintä näyttäisi Osmo Wiion lain mukaan epäonnistuvan aina, paitsi vahingossa ajoittain saattaa onnistua. Sairaanhoitopiirin hallintosäännön ja organisaatiorakenteen uudistus on hyvä esimerkki viestinnän haasteista. Merkittävällä tavalla toimintaan ja vallanjakoon vaikuttava uudistus olisi kaivannut enemmän ja perusteellisempaa naamakkain tapahtuvaa interaktiivista viestintää eli kokoustamista ja valmisteluun sitouttamista laajemmalti.

Intranetin kehittäminen enemmän uutisportaalimaisemmaksi ja selkeämmäksi viestintäkanavaksi on oikea suunta. Sähköpostin käyttöä on syytä tarkastella, koska liiallisena se menettää tehokkuutensa, jos posteihin ei niiden suuren määrän takia kykene reagoimaan.  

Viestintäsuunnitelmassamme esitetty toiminta-ajatus on hyvä ohjenuora:

Lapin sairaanhoitopiirin viestintä on aktiivista, avointa ja asiantuntevaa. Viestinnällä rohkaistaan työyhteisössä keskusteluun, vuorovaikutukseen ja vaikuttamiseen.  Viestintä on ennakoivaa, oikea-aikaista ja tasapuolista. Viestintä perustuu henkilökunnan laajaan asiantuntemukseen, jolloin se on myös luotettavaa. Viestinnässä käytetty kieli on selkeää ja ymmärrettävää.

Antti Alaräisänen
Antti Alaräisänen  
Tulosyksikköjohtaja, ylilääkäri
Mielenterveys- ja päihdepalvelut/
Nopeat palvelut ja konsultaatiot