Kymppi-blogi / Maaliskuu 2018

10.3.2018 Tapio Kekki: Päihdehaittoja vähentämässä
20.3.2018 Kyösti Haataja: Hyvää kevättä!
30.3.2018 Johanna Erholtz: Hyvä vuorovaikutustaito – ehkä vaikeimmista työntavoitteista
 

30.3.2018 Hyvä vuorovaikutustaito – ehkä vaikeimmista työntavoitteista

Selkeästi määritelty työntavoite vaikuttaa merkittävällä tavalla työhyvinvointiin. Jokaisella työntekijällä on oikeus tietää, mitä työnantaja heiltä odottaa. Yksi tavoitteista, mutta kuitenkin ehkä vaikeimmista, on hyvä vuorovaikutustaito. Työnantaja edellyttää meiltä jokaiselta ystävällisyyttä ja kunnioitusta potilaita, omaisia, työkavereita ja kaikkia sairaanhoitopiirissä asioivia kohtaan.   [Johanna Erholtz]

 Avoin työyhteisö, eli sellainen missä keskustellaan vaikeimmistakin asioista, onnistuu tässä yleensä hyvin. Tällainen työyhteisö antaa jokaiselle mahdollisuuden tulla kuulluksi.

Vuorovaikutuksen onnistuminen siis edellyttää, että koemme tulleemme kuulluksi. Joskus voi olla turha paikata kuulluksi tulemista erilaisilla tiedotustilaisuuksilla, jos työyhteisön jäseniltä ei kysytä esim. - mitä haluaisit kertoa tai mitä ajattelet tästä asiasta. Kuulemiseen tarvitaan tilaisuuksia, mitä ei sidota valmiilla kysymyksillä tai ajatuksilla eli aitoa kuulemista ei tarvitse johdatella. Jos johdatellaan, kuuleminen on toteutunut kysyjän reunaehdoilla. Sitäkin joskus tarvitaan.

Avoimuuden ja kuulemisen puute voi johtaa tulkintaan, vääriin johtopäätöksiin ja pahimmillaan ohjata toimintaa ulos perustehtävästä, työntavoitteista. Ihminen ei hajoa vaikeiden asioiden esiin nostamisesta. Sen sijaan väärä tulkinta on hajottava, sillä se ei perustu tosiasioihin. Oikeastaan tulkinnasta hyvin pieni osa perustuu tosiasioihin ja siksikin työyhteisöä kannattaa rakentaa avoimen vuorovaikutuksen pohjalle.

Ystävällisyydellä ja kunnioituksella saavutetaan myös paras hoitotulos. Havahduin itse muutamia vuosia sitten luentoon, jossa käsiteltiin traumaattisien kokemuksien jättämiä jälkiä neuropsykologisena ilmiönä. Olipa trauma vaikea avioero, läheisen kuolema, vakava sairaus jne., epäkohteliaalla käyttäytymisellä voimme toisintaa aiemman traumakokemuksen. Uusiutuva traumakokemus voi lukkiuttaa ja tehdä meistä avuttomia puolustautumaan. Käyttäytyminen jää kaivelemaan ja siitä on seurauksensa. Hoito ja kuntoutus eivät todennäköisesti etene odotetulla tavalla.

Meistä kukaan ei ole ulkopuolinen, kun puhutaan hyvästä vuorovaikutuksesta. Jokainen on vastuussa siitä, että voimme työyhteisössä hyvin ja kohtelemme potilaita sekä kanssakulkijoita parhaalla mahdollisella tavalla. Olemme onnistuneet ja täyttäneet ehkä vaikeimmista työntavoitteista, kun kohtaamme ihmisen hyvän vuorovaikutuksen keinoin. Tämä suuntaa positiivisesti työhyvinvointiin ja työyhteisön ilmapiiriin, joka vetää puoleensa.    
 

Yllätyksellistä Pääsiäistä toivotellen

Johanna Erholtz
Johanna Erholtz
Ylihoitaja
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosalue

 

* * * *

20.3.2018 Hyvää kevättä!

Elämme maaliskuun loppua ja tänään tiistaina 20.3.2018 on jälleen kerran kevätpäiväntasaus. Päivä pitenee lähes tunnin viikossa ja parhaat kelit ovat vasta tulossa. Iivo Niskanen voitti olympiakultaa 50 km:n perinteisentyylin hiihdossa, Krista Pärmäkoski voittaa toistuvasti maailman cupin osakilpailuja eikä Kaisa Mäkäräiselläkään mene huonosti ampumahiihdon puolella.

Miten meillä menee sairaalan puolella?

SOTE ja keskittämisasetus ovat aiheuttaneet työntekijöiden keskuudessa levottomuutta ja huolta. Pelätään töiden jatkumisen puolesta ja epävarmuus ja epätietoisuus ovat saaneet jopa miettimään työpaikanvaihdosta tai ainakin työilmapiiri on ajoittain huonontunut. Kahvi- ja ruokapöytäkeskustelujensävy on ollut ehkä aavistuksen vakavampi ja ahdistuneempi kuin normaalisti keväällä.

Onko meillä sitten syytä huoleen? On ja ei. Lapin keskussairaalan osalta näyttää siltä, että toimintamme jatkuu lähes ennallaan muutamia muutoksia lukuun ottamatta. Vähäisiä toiminnanmuutoksia tulee, mutta säilymme edelleen laajanpäivystyksen sairaalana ja siihen luonnollisesti liittyy myös paljon velvoitteita. Kaikki velvoitteet pystymme omilla voimavaroilla ja pienillä järjestelyillä täyttämään, mutta se vaatii lähivuosien aikana hieman ”venymistä” ja positiivisen hullua lappilaista asennetta.

Olemme pieni sairaala ja siksi hyvin haavoittuvainen yksittäistenkin työntekijöiden ja ammattiryhmien osalta. Korvaajia on vaikea nopeasti löytää ja lopulta potilaiden hoito viivästyy tai on jopa uhattuna. Kuitenkin omalla hyvällä toiminnallamme ja positiivisella asenteella uskon, että tulevaisuudessa olemme hieman suurempi ja parempi sairaala kuin aiemmin.  Valittamalla ja työolosuhteita moittimalla meillä ei ole mahdollisuuksia.

Meillä on syytä huoleen, jos joka aamu töihin kävellessä ottaa päähän ja pääajatuksena on, että mitenhän tästä päivästä selviäisi.

Lapin Kansassa oli juttu helmikuun puolivälissä jonka otsikkona oli: Manipuloi itsesi ja asenteesi kuntoon - ”On elämän tuhlaamista märistä vääristä valinnoistaan ja edesvastuutonta valittaa työkavereilleen väsymyksestä”. Juttu jatkui; Olemme ammattitaitoamme vastaavassa työssä, jonka olemme itse valinneet. Kun olet töissä, olet töissä ja pyrit parhaaseen mahdolliseen työtehoon ja työtulokseen ja siitä sinulle maksetaan palkkaa. Lehtijuttu oli tehty näyttelijä Jaana Saarisen hyvinvointiluennosta.

Niinpä! Erinomaisia lauseita ja ajatuksia.  Näitä kun aamulla töihin mennessä miettii ja vielä lisäksi kuvittelee, miten tästä päivästä tulee hyvä päivä, niin pärjäämme varmasti kaikenlaisissa haasteissa.

Hyvää kevättä!

Kyösti Haataja
Kyösti Haataja
Kirurgian ylilääkäri


* * * *

10.3.2018 Päihdehaittoja vähentämässä

Rovaniemen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelut siirtyivät sairaanhoitopiirin vastuulle reilu vuosi sitten helmikuun alussa. Päihdepalvelut sisältävät mm. A-klinikan toiminnan sekä Päihdeklinikan laitoskuntoutukset. Muutos toi myös matalan kynnyksen palvelut ja päihdehaittojen vähentämisen osaksi Lapin sairaanhoitopiirin arkea.

 Mitä haittojen vähentäminen sitten on?

”Haittoja vähentävä työ huumeita käyttävien ihmisten parissa tarkoittaa työmuotoa, jossa ihmistä tuetaan ja autetaan muuttamaan itselleen tai ympäristölleen haitallista toimintaa ja käyttäytymistä vähemmän haitalliseksi ja elämänlaatua kohentavaksi. Haittoja vähentävässä työssä pyritään myös vaikuttamaan yhteiskuntaan ja ympäristöön siten, että huumeiden käytön haitat olisivat mahdollisimman vähäiset ja huumeita käyttävillä olisi mahdollisuus ja oikeus osallisuuteen yhteiskunnassa.”  Näin kertoi A-klinikkasäätiön julkaisema Haittoja vähentävän työn opas. Samat periaatteet sopivat myös alkoholinkäyttäjien haittojen vähentämiseen.

Opioidiriippuvaisten korvaushoito on suurelle osalle asiakkaista kuntouttavaa, tähtäimessä on irtaantuminen huumekulttuurista ja kuntoutuminen hyvään arkeen, opiskelemaan tai työhön. Osalle asiakkaista korvaushoito on ensisijaisesti haittoja vähentävää. Vaikka voimavarat eivät riitä kuntoutumiseen, niin korvaushoito vähentää huumausaineiden käyttöä ja niihin liittyvää rikollisuutta sekä vakavien sairauksien ja kuoleman riskiä.

Tunnetuin keino huumehaittojen vähentämiseen on terveysneuvonta ja pistosvälineiden vaihtaminen. Palvelun järjestäminen on terveyskeskusten vastuulla. Rovaniemellä palvelun tuottaa Rovalan setlementti, jonka ylläpitämä terveys- ja sosiaalineuvontapiste Pomppu on auki kerran viikossa. Lapin shp:n infektioyksikkö on mukana toiminnassa mm. HIV- ja C-hepatiittitestauksen sekä hepatiittirokotusten järjestelyissä.

Päihteiden käyttäjien asemasta

Alkoholi- ja huumeriippuvaiset kertovat usein, että heidän sosiaali- ja terveysongelmia ei hoideta tai oteta vakavasti. Välillä käy niin, että asiakas itse ei ole pystynyt esimerkiksi tulemaan paikalle tai hoitamaan asioitansa. Välillä käy niin, että hoitopaikan tai työntekijän ennakkokäsitykset johtavat siihen, että asiakas ei saa tarvitsemaansa palvelua tai häntä kohdellaan huonosti.

Suhtautumistamme päihderiippuvaisiin ohjaavat käsityksemme siitä, mistä ongelma johtuu. Jos ajattelemme, että kyse on pahasta tavasta, niin oletamme että ihminen voi halutessaan luopua tavastaan. Silloin aineiden käyttäminen ja sen aiheuttamat haitat ympäristölle voivat tuntua tahalliselta ilkeydeltä. Muut mielellään kertovat, mitä päihderiippuvaisen tulisi haluta ja tehdä. Saatamme helposti viedä häneltä toimijuuden ja oman tahdon.

Toisaalta, jos ajattelemme, että kyse on pitkäaikaisesta riippuvuussairaudesta, niin oletamme että ihminen tarvitsee monipuolista tukea ja osallistumista hoidon ja kuntoutuksen suunnitteluun. Hoito tulee järjestää samoin periaattein kuin muiden pitkäaikaisten sairauksien. Emmehän esimerkiksi lopeta diabeetikon hoitoa, jos potilaan hoitotasapaino heikkenee tai hänelle tulee komplikaatioita

Päihdepalveluita johtamassa

Työ päihdehoidon ja -kuntoutuksen parissa ei onnistu ilman jaettua arvopohjaa. Arvot määrittävät sen, miten toimimme ja järjestämme palvelut ihmisarvoa kunnioittaen, ongelmien moninaisuus ymmärtäen ja huonossa asemassa olevista huolta pitäen. Osa tätä työtä on päihdepalveluiden kehittäminen yhdessä asiakkaittemme kanssa. Arvot ja yhdessä tekeminen asiakkaiden kanssa tuovat vahvuutta johtamistyöhön.

Välillä tuntuu, että päihderiippuvaisiin kohdistuvat asenteet vaikuttavat siihen, miten työtämme arvostetaan. Hieman kärjistäen - päihdepalvelut ovat toisen luokan palveluita toisen luokan kansalaisille, ja siirtyminen muualle on pääsemistä ”oikeisiin” tai ”vaikuttaviin” palveluihin. No, onneksi me itse tiedämme työmme vaikutukset. Suuremman kokoluokan haasteita lähivuosille tuovat kuitenkin tilakysymykset.  Mistä löytää tilat korvaushoidolle? Huoliiko kukaan selviämisasemaa? 

Aiemmin työskentelin Lapin sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön ylilääkärinä 2012-2015. Siirtyminen Rovaniemen A-klinikalle vuoden 2016 alussa tarkoitti uuden työalan opiskelua ja haltuun ottoa. Päihdepalveluiden ylilääkärinä aloitin yhdistymisen myötä. Töitä päihdeasiakkaiden ja päihdeasenteiden kanssa riittää.
 

Tapio Kekki
Tapio Kekki
Tulosyksikköjohtaja, ylilääkäri
Päihdepalvelut