Pasientamuitalusarkiiva

Pasientamuitalusarkiiva seailluha ja dikšu Lappi buohccedikšunbire sierrabuohccedivššu pasientaáššegirjjiid ja röntgengovaid ásahusaid ja mearrádusaid mielde.

Pasientaáššegijrjiid doaibman lea bálvalit pasientta divššu plánema ja ollašuhttima sihke ovddidit divššu jotkkolašvuođa. Dat leat dehalaččat pasientta dieđuoažžunvuoigatvuođa ja vuoigatvuođadorvvu dáfus. Pasientaáššegirjjit geavahuvvojit lassin dearvvasvuođafuolahusa dutkamušas.

Arkirverejuvvon pasientadieđuid luohpadeapmi lea čohkkejuvvon  Pasientaáššegirje –arkiivii.

Pasienttas lea vuoigatvuohta oaidnit ja dárkkistit buot heagga- ja pasientadieđuidis sihke oažžut daid bivdagis girjjálažžan ja nuvttá oktii jagis (pasientadieđut eai addojuvvo šleađgaboastta bokte).

Bivdda bargojuvvo čálalaččat dárkkuhusa várás ráhkaduvvon skoviin dahje ieš vuolláičállon reivviin. Bivdda čujuhuvvo pasientamuitalusarkiivvii.


Pasientta vuoigatvuođat iežas buohccemuitalussii

Pasientaáššegirjjiin leahkki dieđut leat  árgalunddot ja čiegusindoallanvuložat. Juohkehaččas lea vuoigatvuota oažžut dieđu iežas pasientamuitalusas, juos su dikšu ii dieđu addima geažil šatta vára vuollái.

Bivdaga galgá dahkat čálallaččat ja galgá čujuhit pasientamuitaslusarkiivii. Pasientii sáddejuvvojit  kopijat dárbbášlaš viidodagas dahje son sáhttá oažžut muitalusa oaidninláhkai go  dikšunbargoveahka lea mielde. Dieđuid addimis berrojuvvo buhtadus, jos ovddit dárkkistanvuoigatvuođa geavaheamis lea gollan unnit go okta jahki.

Agivuolža buohta dárkkistanvuoigatvuođa sáhttet geavahit su fuolaheaddjit dahje eará  su lágalaš ovddasteaddji. Jos iežas divššus mearrideaddji, basti agivuloš gieldá dieđuid addima fuolaheaddjái dahje lágalaš ovddasteaddáji, ii dás maiddái leat dárkkistanvuoigatvuohta pasientaáššegirjjiide.

Lappi buohccedikšunbires leat sirdašuvvon jagis 1968 jotkkolašgeavahusa pasientamnuitalussii, masa leat ovttastuvvon maiddái dán áigemuttu ovdal šaddan pasientaáššegirjjit.

Pasientamuitalusat seailluhhuvvojit pasientta eallinagi áigge lassin 12 jagi jápmima maŋŋá (20 jagi ovdal 1.7.1999 ráhkaduvvon áššegirjjiid oasil).  Pasientaáššegirjjiid seailluhanáiggit leat meroštallojuvvon Stáhtaarkiivva mearrádusain 14.4.1989 ja pasientaššegirjeásahusain.
 

Pasientta oapmahaččaid vuoigatvuođat pasientaáššegirjjide gulavaš dieđuide

Pasientta oapmahaččat leat váldoáššis pasientaáššegirjjiide gulavaš dieđuid ektui vierrásat. Vierrásiidda sáhttá addit kopiijaid pasientaáššegirjjiin dušše pasientta čálalaš lobiin.

Jápmán olbmo eallináigásaš divššu guoskavaš pasientaáššegirjjiide gulavaš dieđuid oažžu addit vuođustuvvon čálalaš ohcamušas dasa, guhte dárbbaša dieđuid dehalaš ovdduidis čielggadeami ja ollašuhttima várás (árbejuvvon dávda, dikšunfeailla, testámentte dohkálašvuohta).