Avautumisvaihe

Synnytyksen avautumisvaiheen aikana vauva kulkeutuu lantion läpi kohdun supistelun vaikutuksesta. Kohdun supistukset ovat rytmisiä ja voimakkaita.  Synnytyskivulle on monta syytä: kohdunsuun avautuminen, lantion kudosten venyttyminen, hermoihin ja niveliin kohdistuva paine ja kudoksen hapenpuute. Synnytyskivun voimakkuus ja kivunsietokyky ovat yksilöllistä. Synnytyskivulla on hyvää tarkoittava merkitys, synnyttäjä on kautta aikojen hakeutunut suojaan synnyttämään, etsinyt parhaan mahdollisen asennon kestääkseen kipua ja liikkunut synnytystä edistävästi.

Synnytyskipu saattaa aiheuttaa spontaanin reaktion, jolloin synnyttäjä jännittää lihaksia ja pidättää hengitystä. Tämä on kuitenkin äidille, vauvalle ja synnytyksen etenemiselle haitallista. Kivun hyväksyminen, rentoutuminen, rauhoittava hengitys ja keskittyminen parantavat olotilaa. Hyvän synnytyskivun hoito on kokonaisuus, johon kuuluu äidin valmentautuminen ja omaan synnytyskykyyn luottaminen, isän tai tukihenkilön läsnäolo ja apu sekä sairaalan antama tuki.

Synnytyksen aikana vauvan sydänääniä ja kohdun supistuksia seurataan cardiotokografi (ctg)- laitteella. Sydänääniseurannan tarkoituksena on seurata vauvan hyvinvointia. Jos vauvan voinnissa on ongelmia, sydänäänikäyrään tulee muutoksia, jotka kätilö ja lääkäri pystyvät tulkitsemaan. Normaalisti etenevän synnytyksen aikana riittää 20 minuutin sydänääniseuranta tunnin välein.  Jos sydänäänissä on poikkeavuutta tai äidille annetaan kipulääkkeitä tai puudutus, seurantaa lisätään.

Synnytyksen etenemistä seurataan kohdunsuun tutkimisella sisätutkimuksen avulla. Tutkimus tehdään tavallisimmin selällään maaten. Sisätutkimus tehdään aina tarvittaessa. Tällaisia tilanteita voi olla kivun voimistuminen, lääkityksen harkinta tai työnnätyksen tunne. Rutiininomaisia sisätutkimuksia pyritään välttämään infektiovaaran vuoksi.

Kohdunsuun avautumisen nopeus on yksilöllistä. Samalla synnyttäjälläkin eri synnytykset etenevät erilaiseen tahtiin. Yhtä normaalia on, että kohdunsuu avautuu sentin neljässä tunnissa kuin neljä senttiä tunnissa.

Avautumisnopeuteen vaikuttavat vauvan asettuminen synnytyskanavaan, supistusten voima ja tiheys sekä äidin rentoutuminen. Voit itse kiinnittää huomiosi rentoutumiseesi ajattelemalla: ovatko hartiat alhaalla? Ovatko kämmenet ja leuka avoimena?  Onko suun ympäristö pehmeänä ja kulmakarvat sileänä? Nämä alueet kertovat, jos keho on jännittyneenä. Jännitys kuluttaa voimia. Siksi harjoittele rentoutumista jo etukäteen.