Ponnistusvaihe

Kun kohdunsuu on avautunut täyteen mittaansa, alkaa synnytyksen toinen vaihe. Vauvan odotellaan laskeutuvan supistusten ja rentoutumisesi ansioista tarpeeksi alhaalle ennen kuin aktiivinen ponnistaminen aloitetaan. Tässä vaiheessa on tärkeää pysyä rentona, hengitellä tehokkaasti ja tehdä tilaa vauvan laskeutumiselle avaamalla lantio. Hyvä asento on esimerkiksi kylkiasento, jossa ylempi jalka on lonkkanivelen päällä koukussa. Voit kannatella sitä itse polvitaipeesta tai puoliso tai tukihenkilö voi olla siinä apuna. Jos tässä vaiheessa koet työntämisen tarvetta, voit kätilön ohjaamana työntää vauvaa alaspäin kevyesti uloshengityksen aikana.

Voit etukäteen miettiä ja kokeilla mielikuvaharjoittelulla ponnistamista. Ajattele vauvaa vatsassasi, kohdunsuuta ja emätintä. Mieti missä tunnet paineen, jos kokeilet kevyesti ponnistaa. Kokeile ponnistusasentoja kylkiasentoa, kyykkyasentoa, polviseisontaa, konttausasentoa tai puoli-istuvaa asentoa. Synnytyskanava on laajimmillaan asennoissa, joissa lonkkanivel on koukistettuna ja häntäluu pääsee joustamaan.  

Ponnistusvaiheen aikana voit vaihtaa asentoa sen mukaan, mikä tuntuu hyvälle. Kokeile rentouttaa synnytyskanavasi eri asennoissa. Pääset tuntumaan rentoutumisessa ensin jännittämällä lihakset, sitten tietoisella rentouttamisella.  Vauvan pään painaessa kipu lievittyy, jos pystyt supistusten välillä rentouttamaan välilihan.  
 
Vauvan aktiivista työntämistä kutsutaan ponnistamiseksi. Ponnistamisessa on kaksi erilaista tapaa. Ponnistaa uloshengityksen aikana, kurkunpää avoimena tai vain osittain suljettuna. Tällöin alapään rentouttaminen on luontaista. Vauva syntyy hitaammin kuin toisella tapaa, jolloin ponnistamisen aikana pidätetään hengitystä. Tällöin keuhkoissa on ilmaa, kurkunpää sulkeutuu ja pallea tukee vauvan ulos työntämistä. 

Kätilö ohjaa sinua ponnistusvaiheessa toimimaan oikein. Vauvan pään syntyessä ponnistetaan varovasti lyhyillä työnnöillä ja välillä levähtäen, jotta kudoksesi ehtivät tottua. Kuuntele kätilön ohjeita! Välilihaan tehdään tarvittaessa vauvalle lisätilaa antava leikkaushaava eli episiotomia. Vauvan pään synnyttyä, muu vartalo seuraa helpommin, usein yhden työnnön aikana. Vauvan syntymäajaksi katsotaan kellosta se aika, kun vauva on syntynyt napaan asti.
 

Välilihan valmentaminen synnytykseen

Vauvan syntyessä väliliha on kovalla koetuksella. Välilihalla tarkoitetaan emättimen ja peräaukon välistä kudosaluetta. Voit harjaannuttaa välilihaa vauvan syntymää varten jo raskauden aikana. 

Hyvä aloitusaika on noin 34–35 raskausviikolla ja harjoittelu vie kerrallaan aikaa noin 10 minuuttia. Tarvitset luonnonöljyä, kuten manteli-, vehnänalkio- tai oliiviöljyä ja hetken aikaa itsellesi:Käy selinmakuulle, ota mukava asento

• Levitä öljyä limakalvoille
• Vie vaginaan 1-2 sormea n. 3-4 cm:n syvyyteen
• Venytä ensin 2 min alaspäin ja 2 min kummallekin sivulle
• Voit tarvittaessa lisätä öljyä hieronnan aikana
   

Syntymä imukupin avulla

Synnytyksen ponnistusvaihe saattaa päätyä imukuppisynnytykseen äidin väsymisen, ponnistusvaiheen pitkittymisen tai vauvan sydänäänilaskujen vuoksi. Synnytyslääkäri kiinnittää vauvan päähän ilmatäytteisen imukupin, jonka avulla hän vetää vauvaa ulos samalla kun sinä ponnistat. Vauvan syntymän vaiheet tapahtuvat muuten samalla tavalla. On tärkeää pysyä yhteistyössä kätilön ja lääkärin kanssa. Rentoutuminen, hyvä hengittäminen ja voimakas ponnistaminen auttavat syntymää. Imukuppisynnytykseen kutsutaan usein lastenlääkäri mukaan ja hän huolehtii vauvan voinnista syntymän jälkeen.
 

Syntymä keisarileikkauksella

Keisarileikkaus voidaan tehdä suunnitellusti tai päivystyksellisesti. Suunnitellun keisarileikkauksen syynä voi olla äidin sairaus, tarjontavirhe tai jokin muu syy. Leikkaus tehdään päiväaikaan ja isällä on mahdollisuus tulla mukaan leikkaussaliin. Anestesiamuotona on tavallisimmin selkäpuudutus.

Kätilö siirtyy leikkauksen jälkeen vauvan ja isän kanssa äidin mukana heräämöön, jos synnytyssalin tilanne antaa myöten ja vauvan vointi sen sallii. Jos kätilön ei ole mahdollista jäädä heräämöön, vauva tulee isän ja kätilön mukana synnytyssaliin ja äitiä seurataan pari tuntia heräämössä.

Päivystyksellinen, kiireellinen tai hätäkeisarileikkaus tehdään vauvan tai äidin syyn vuoksi mihin vuorokaudenaikaan hyvänsä. Kiireellisimmässä tapauksessa äiti nukutetaan. Isän osallistuminen kiireelliseen keisarinleikkaukseen pyritään mahdollistamaan.

Keisarileikkauksen yhteydessä tai synnytyksen muuttuessa, sinun on hyvä pysyä mahdollisimman rauhallisena. Henkilökunta huolehtii hoidostasi ja sinua neuvotaan toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla.
 

Syntymä perätilassa

Vauva asettuu joskus synnytyskanavaan takapuoli edellä. Silloin puhutaan perätilasta. Vauvan syntymä suunnitellaan tuolloin etukäteen.  Lantion tilavuutesi ja vauvan koko arvioidaan sekä oma motivaatiosi erilaiseen synnytykseen. Synnytystavaksi valitaan joko keisarileikkaus tai alatiesynnytys. 

Synnytyksessä on mukana aina synnytyslääkäri ja lastenlääkäri. Synnytyksen vaiheet ovat samanlaiset kuin tavallisessa synnytyksessä. Synnytysasento on puoli-istuva asento, jossa jalat ovat jalkatuella. Vauva ponnistetaan samalla tavalla kuin päätilasynnytyksessä aina vartalon puoliväliin asti. Sen jälkeen lääkäri auttaa vauvan ulos.